Juhannustouhuja

Suomen suvi on tunnetusti lyhyt ja vähäluminen... Juhannusaatto ja -päivä eivät oikein houkutelleet mökkeilemään, joten kävimme sitten tervehtimässä pihapiiriä tänään. Eipä siellä oikein mitään kyllä tehty, pari töistä raahattua reppanakasvia laitoin maahan ja se siitä. Täytyyhän sitä puutarhurinkin välillä vähän lomailla. :P

Kuvia 21.6.2015:

Jaah, eipä taida tästä köynnösruususta vielä mitään tänä kesänä tulla... No, jospa ensi vuonna sitten. :)  Ihan kiitettävästi se sentään näyttää versoa tekevän jo nyt.

Toin töistä muutaman postissa kovia kokeneen pionin, josko ne jaksaisivat vielä lähteä kasvuun. Pidetään siis peukkuja!

Siirsin kultapallot viime kesänä vähän aurinkoisempaan paikkaan, ja näyttävät kyllä viihtyvän. Nyt mulla on sitten hiukan reilu kuukausi aikaa miettiä, millä himskatilla saisin varret tuettua niin, etteivät ne kaadu...

Loistokärhö 'Omoshiro'. Tämän pitäisi olla aikainen kukkija, mutta turha toivo näillä keleillä... Saa nähdä, jaksaako tuo kukkia lainkaan.

Puutarhani tulevat aristokraatit, eli magnoliat sieboldii (pensasmagnolia, ylhäällä) ja 'Susan' (tyttömagnolia, alhaalla). Ensinmainittu on viihtynyt pihassa jo pari talvea ja alkaa näyttää jo varsin tomeralta, Susan-neiti puolestaan joutui heti ensimmäisenä talvenaan hirven yliajamaksi... Sitkeä likka kuitenkin, jospa ensi talvi sujuisi paremmin.

Viime talvena paikallinen fauna teki vähän enemmänkin tuhojaan ja söi mun pienen kuusaman alun ihan nysäksi. Nyt se on onneksi jo taas pirteä ja valmis valtaamaan oman osansa kaariportista. :)

Se elää sittenkin! (Sinisade 'Blue Moon')

Maasta se pienikin ponnistaa... Vasemmalla on mun kovia kokenut sinisateeni, oikealla töistä raahattu reppana tarhakellokärhö 'Alionushka'.

Ehkä vielä joskus tämä kaari on kauttaaltaan kukkivien köynnösten peitossa...

No jo on aikoihin eletty! Mun gladiolukset on päättäneet talvehtia maassa. o.O

Vedin tämän juhannusruusun maan tasalle viime vuonna. Nyt kukkanuppuja on niin julmetusti, että kukkiessaan tämäkin varmaan näyttää lähinnä valkoiselta pilveltä. :D

Video omenapuista

Omenapuiden kukinta ei näytä juuri miltään yhdessä tai kahdessakaan kuvassa, joten otin pätkän videota. Laatu ei todellakaan oikeuta parhaan kuvaajan Oscariin, mutta eiköhän siitä jonkinlaisen käsityksen saa.

(Kuvattu 7.6.2015)

Tuhoja

Selvisipä sekin, että puutarhan pahin tuholainen ei suinkaan ole rusakko, peura tai lehtokotilo, vaan mies. Ihan oikeasti, täytyykö mun todella tehdä tiilimuuri jokaisen istutukseni ympärille, jotta kasvit saisivat kasvaa rauhassa?!?

Tapaus nro 1: Mulla on yksittäinen syreenin taimi, josta aion muotoilla puun. Taimella on mittaa ehkä 120-130 cm, joten se takuulla kyllä näkyy vähän pidemmänkin heinikon keskeltä... No eikös mieheni silti onnistunut tööttäämään sitä päin ruohonleikkurilla. -_-  Kuori meni "rullalle", mutta onneksi saatavilla oli jalostusvahaa ja teippiä. Toivotaan siis, että kuori ottaa takaisin kiinni eikä kolhun kautta päässyt mitään epämääräistä kuoren alle.

Tapaus nro 2: Toin viime kesänä mökkipihaan sinisateen (wisteria) taimen, jonka joku p***eleen elukka söi talven aikana nysäksi. Ehdin kuitenkin jo riemuita, että jee, sehän jaksaa silti lähteä uudelleen kasvuun - ja sitten appiukkoni vetäisi sen siimaleikkurilla matalaksi. Ei sitten tullut mieleen, että kaariportin lähettyvillä kasvaa yleensä jotain köynnöksiä tms., jotka eivät välttämättä ole vielä tähän aikaan kovin isoja... Huoh. Toivottavasti tämä silmäteräni jaksaa aloittaa homman alusta vielä kerran.

Näiden parin tapauksen lisäksi kasvini ovat miesten taholta saaneet kärsiä mm. tallomisesta ja oksien katkomisesta - ja lista ruohonleikkurilla yliajetuista on varsin pitkä. Välillä tuntuu, että isäni suorastaan tähtää ruusuuni...

Pitkästä aikaa

Tuntuu siltä, kuin edellisestä mökkireissusta olisi ikuisuus... No, aika tarkkaan kuukausi siitä taitaa olla, mutta sekin on liian pitkään näin keväällä/alkukesällä. :P

Suurin osa ajasta meni tällä kertaa sisätiloissa, kiitos savupiipun kautta sisälle päätyneen pöllön. Mikäs sen parempi tapa viettää sunnuntaita kuin kuurata pöllönpaskaa lattioilta, penkeiltä, pöydiltä, ikkunoista...

No, ehdin sentään vähän pyörähtää ulkonakin kameran kanssa, siitä satoa tässä:

Ai miten niin ruoho ehti päästä pitkäksi tässä välillä...?  (Tuolla jossain on siis mun kukkapenkki.)

Nyyh, tulppaanit ovat jo lopettelemassa kukintaansa... En sitten ehtinyt tänä vuonna ihastella niitä täydessä komeudessaan. :(

Jep, omenoita tulossa taas vaihteeksi aivan liikaa. Voi elämä. Täytyy varmaan alkaa hyvissä ajoin metsästää hyviä omenareseptejä.

Eipä oikein näytä siltä, että keväällä rajulla kädellä karsittu syreeni olisi ottanut itseensä. :D

Jotenkin tämä takapihan kukkapenkki näyttää vielä aika...köyhältä. No, ehkä vielä joskus...

Mun niitty on täynnä apilaa. Keskellä nurmikkoa on hillittömän iso läntti mäkitervakkoa. Mikä meni vikaan? :'D

Taukoa puutarhahommista

Hiivatin muutto... Kaikki on aivan sekaisin ja joka nurkka täynnä laatikoita ja kasseja ja pusseja, joten eipä tässä mitään mökille ole ehtinyt. :P  Sentään sain töissä koottua itselleni söpön amppelin parveketta koristamaan:

Tässä on kolmea eri väriä lumihiutaletta ja sitten hopeavitjaa. Taimet ovat töistä saatuja myymättä jääneitä pikkutaimia (joita siis olisi tarkoitus esikasvattaa ennen lopulliseen paikkaansa istuttamista) ja istutuskin jäi vähäsen toispuoleiseksi, mutta eiköhän se siitä kasva. :)

Keväistä ihastelua

Oli niin mukavan aurinkoinen päivä, että piti ihan jo senkin takia ajella katsomaan, miltä mökkipiha näyttää tähän aikaan keväästä. En varmaan koskaan väsy ihastelemaan luonnon heräämistä keväisin! :)

Kuvia päivämäärällä 24.4.2015:

Ensimmäinen havainto pihaan saavuttaessa: mun kukkapenkki on rikkaruohojen vallassa, prkl! :D  Ei muuta kuin kitkemään... Lopputulos näyttää jokseenkin ankealta vielä tässä vaiheessa, kun suurin osa kasveista on surkean pieniä, mutta eiköhän kevään eteneminen korjaa tilannetta.

Se elää sittenkin! Ehdin jo pelätä, että varjolilja otti totaalisesti nokkiinsa viimekesäisestä siirrosta, mutta onneksi huoli oli turha. Seuraavaksi jännätään, kuinka paljon tällä kertaa täytyy taistella liljakukkojen kanssa...

Kiurunkannus.

Käenrieska.

Jee, mun tulppaanit on jo näin isoja! Nuppujakin löytyy, joten nyt sitten vain odotellaan kukintaa...

Pihan takimmaisessa nurkassa sini- ja valkovuokot kukkivat sulassa sovussa. :)  Viime vuonna löysin tuolta jostain myös punaisen sinivuokon, mutta ainakaan vielä sitä ei näy.

Jämänarsissit ja -hyasintit muodostavat hauskan kukkivan tupsun nurmikolle. Kukinnan jälkeen lehdet kuihtuvat pois, joten kesällä tästä voi jo ajaa huoletta yli ruohonleikkurilla.

Kärhö 'Omoshiro' osoittaa jo heräämisen merkkejä. Saa nähdä, pääsenkö tänä vuonna nauttimaan kukinnasta vai syökö joku ilkimys taas nuput... >:(

Näyttäisi siltä, että tänä vuonna tulee raparperia ja paljon... Se taisi innostua viimekesäisestä hevosenlantakuormasta, joten alkukesästä saan raparperimehua ja -piirakkaa oman maan antimista. :)

Jossain täällä ryteikön keskellä on kultapallon alkuja... Kuvassa näkyy suunnilleen kaikkea muuta, mutta kyllä se kultapallo vielä sieltä nousee, se jos mikä on varmaa.

 

Kaivoin vanhempien kotipihasta huonoon paikkaan jääneen pionin ylös ja kuoppasin sen nyt sitten mökille. Muistaakseni tämä on joku punainen maatiaispioni... Ehkä. No, kesällä sen sitten näkee.

Visiitti puutarhamessuille

Äiti sai kahden hengen vapaalipun Turun puutarhamessuille, joten pakkohan siellä oli piipahtaa. En oikein tiedä, mitä odotin, mutta ainakin oli vähän pettynyt fiilis... Ehkä sitten vain kuvittelin liikoja.

Tässä kaikki, mitä messuilta tarttui mukaan: kaksi pikkuruista ilmaispussia basilikan siemeniä.

Ei kai tässä sitten muu auta kuin odottaa, että kevät pääsee kunnolla vauhtiin. Sitten voinkin taas unohtaa kaikki hienot esimerkkipihat ja syventyä omaan loputtomaan projektiini. :)