Syyshommia

Joopa joo... Olipa harvinaisen huono vuosi aloittaa puutarhablogin pitäminen; kesä oli sen verran hanurista, ettei mökkeily paljoa huvittanut, ja syksy on mennyt harvinaisen tiiviisti opiskelun merkeissä. (Pääsin opiskelemaan puutarhuriksi, jee!)

Toisaalta, syksyllä ei mitään kovin jännää puutarhassa tapahdu - suojaverkkojen laittoa, kukkasipulien istuttamista ja kavereilta haalittujen siementen kylvöä lähinnä - joten menetys tuskin on kovin suuri. Tässä jonkin verran kuvia lokakuun alun tilanteesta:

Ostin joskus syyskuussa pari tällaista pakettia Lidlistä. Kyllähän pihassa nyt täytyy krookuksia olla, ja tulppaaneitahan ei nyt koskaan voi olla liikaa, ja... Öh, joo. Myönnetään, ehkä tämä(kin) homma lähti vähän lapasesta. ^^'

Ja sinne hävisi 50 kukkasipulia. Ongelmia tuli vastaan lähinnä sen asian suhteen, että en koskaan kuollaksenikaan muista, mihin tarkalleen ottaen olen mitäkin istuttanut... Tuhosin sitten pari varjoliljan sipulia ja olin vähällä kaivaa iankaikkisen vanhat narsissit ylös. Hups.

Melkein voisin väittää, että mun punahattu ('Green Envy') ei oikein viihdy tuossa paikassa... No, katsotaan tilannetta uudelleen ensi syksynä, koska keväällä olisi tarkoitus hiukan typistää tuossa kukkapenkin yläpuolella kasvavaa omenapuun oksaa. Jospa sillä konstilla saataisiin tarpeeksi valoa siihen, että kaikki perennat tykkäisivät olostaan. :P

Kesäkuun lopulla pykätty kivikkopenkki näyttää jo oikein virkeältä. :)  Ensi vuonna voisi laittaa tuonne vielä hiukan neilikkaa - ja uuden sammalleimun. Totta kai kesä-heinäkuun ainoat kuumat ja kuivat päivät osuivat juuri istutusta seuranneeseen viikkoon...

Hurmesilkkiheinä (Imperata cylindrica 'Red Baron') on kyllä mun ehdoton suosikki koristeheinien joukosta. Aivan mahtava syysväri!

Syksyssä on kaikkein surullisinta nähdä aina yhtä ahkerat ja suloiset kimalaiset vetelemässä viimeisiä henkäyksiään. :(  Tämäkin reppana oli enää niukin naukin hengissä, ja silti se vain yritti sitkeästi mönkiä kukasta toiseen.

Ostin joltain kirpputorilta kokeeksi hevoskastanjan taimen - ja vahingoista viisastuneena päätin vetää verkon sen ympäri heti saman tien. Nyt sitten odotellaan jännityksellä, selviääkö pikkuinen ensimmäisistä talvistaan. :3


PS. Jos jollain lukijoistani on selvänäkijän kykyjä, niin otan mielelläni vinkkejä vastaan siitä, mihin helkattiin olen voinut hukata keväällä ostamani niittykukkien siemenet... Tohelo mikä tohelo.